Hevosen valmentaminen kilpailuihin

LEMMIKKIELÄINTEN HOITO

Hyvät sukujuuret omaavat ja lupaavat varsat ovat erittäin kysyttyjä, ja niistä ollaan valmiita maksamaan suuria summia. Hyvät geenit eivät kuitenkaan riitä kilpailujen voittamiseen. Hevosen valmentaminen kilpailuja varten on ammattitaitoa vaativaa puuhaa. Se on yhteistyötä useiden eri eksperttien kanssa, ja vaatii pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta.

Opettaminen alkaa jo varsana

Kilpauralle suunniteltujen varsojen opetus alkaa yleensä jo 1,5-vuotiaina. Normaalisti opetuksen aloitus ajoitetaan laidunkesän jälkeiselle ajalle.  Opetusvaiheessa varsalle opetetaan lyhytkestoisten toistojen kautta uusia asioita – ei siis puhuta varsinaisesti valmennuksesta.

Avainsanoja ovat toistojen määrät ja säännöllisyys. Valmennuksen tulee olla intensiivistä, mutta hevosen rajat tulee tuntea, eikä sitä saa työntää liian pitkälle niiden yli. Harjoittelun aloitus nuorella iällä auttaa uusien asioiden oppimisen lisäksi kehittämään myös hevosen fysiikkaa oikeaan suuntaan.

Nuorena aloitettu harjoittelu kehittää luustoa ja liikuntaelimiä, esimerkiksi luukuori voi jopa kolminkertaistua. Näin hevosen kunnon lisäksi luuston rasituksen kesto kasvaa harjoittelun myötä. Rasituksen määrää kasvatetaan asteittain, jotta lihakset ja jänteet saavat rauhassa vahvistua. Hevosella ratsastaminen voidaan aloittaa noin kolmen vuoden iässä.

Valmentamistekniikka valitaan hevosen kokemukseen perustuen

Kun hevosen opetusvaihe on ohi, voidaan aloittaa varsinainen valmennustyö. Valmennustyylejä on paljon erilaisia, joten valmentajan pitää tuntea hevonen hyvin oikean malllin löytämiseksi.  Nuorta, ensimmäisiä kisojaan juoksevaa hevosta valmennetaan eri konstein kuin kokenutta konkaria.

Nuoren hevosen valmentamisessa edetään hevosen rytmin mukaisesti liikaa painostamatta. Nuorella iällä hevonen ei jaksa keskittyä kauaa, vaan alkaa näyttää nopeasti väsymisen merkkejä. Väsyminen on pikemminkin henkistä, uuden oppimiseen kuluvasta energiasta johtuvaa uupumista kuin fyysistä väsymystä.  

Harjoittelun lomassa pidetäänkin tiuhaan tahtiin taukoja, jolloin hevonen voi vain käveleksiä rauhassa. Varsinkin uuden oppimisen jälkeen tauon pitäminen on tärkeää. Silloin tällöin harjoituksista voidaan antaa myös lomaa, ja viettää vaikkapa kokonainen viikko ilman treenausta.

Valmennuksen eri vaiheet

Lajista riippumatta valmennuksesta saadaan eniten irti, kun se on hyvin suunniteltua ja säännöllistä. Valmennuskalenteriin kuuluvat treenien lisäksi lepopäivät ja pidemmät lepojaksot. Kilpailujen lähestyessä valmentaminen suuntautuu intensiivisemmäksi. Harjoitusten kovuutta lisätään pikkuhiljaa, näin hevosella on aikaa tottua toistojen määrään ja kestoon. Harjoitusten tulee olla monipuolisia, jotta saadaan kehitettyä niin voimaa, nopeutta kuin taitoakin.

Hevosen harjoitteluohjelman jakautuu pääpiirteittäin viiteen osaan. Peruskestävyysharjoittelu luo pohjan ohjelmalle. Se kohdistuu erityisesti hevosen tukikudoksiin, ja valmistaa hevosta fyysisesti kilpakauteen.

Vauhti- ja nopeuskestävyysharjoittelua tarvitaan hevosen kilpanopeuden ja vauhdin ylläpitämisen maksimointiin. Ne totuttavat lihakset sietämään suuria maitohappopitoisuuksia sekä kehittävät lihasten ja hermoston yhteistyötä.

Maksimaalinen kestävyysharjoittelu kohdistuu lihassolujen rasitukseen. Riittävän palautumisen vuoksi voimaharjoittelua suositellaan tehtäväksi vain kaksi kertaa viikossa. Sen ei tarvitse olla jatkuvaa, vaan se voidaan toteuttaa kausiluontoisesti kilpailukauteen sovittaen.

Viimeinen, mutta ei varmastikaan vähäisin osa, on lepo. Kalenteriin suunniteltuja välipäiviä tulee kunnioittaa. Ilman riittävää lepoa harjoittelun hyödyt katoavat ja voivat olla jopa käänteisiä. Välipäivänä hevosen ei tarvitse olla täysin liikkumatta, vaan voidaan tehdä vaikkapa rauhallisia maastolenkkejä, joissa niin hevosen kuin ratsastajan sielu lepää.

Hevosen kehonhuollosta voidaan löytää uusia ulottuvuuksia kisakuntoon. Hieronta ja lihashuolto parantavat liikeratoja, vilkastuttavat verenkiertoa, edistävät aineenvaihduntaa, ehkäisevät vammojen syntyä, ja mikä parasta – rentouttavat niin hevosen lihaksia kuin mieltäkin.